Keittiössä opitaan yhdessä tekemällä

Catering-alan opettajat ja opiskelijat yhdessä iltanuotiolla Rymättylässä.

Kun uudet opiskelijat aloittavat Kokemäenjokilaakson ammattiopiston catering-alalla, on opiskelussa ihan erilainen yhdessä tekemisen meininki. Tekemällä oppiminen korostuu, ja teoriaa opitaan käytännön lomassa. Opettajat lupaavat tosissaan kuunnella opiskelijoita, jotta opinnot saadaan paremmin vastaamaan heidän toiveitaan.

Nämä ajatukset kiteytyivät, kun Kokemäen toimipisteen catering-alanopettajat ja sieltä juuri valmistuneet opiskelijat päättivät kevätlukukauden retkeilemällä Rymättylässä. Mukaan oli kutsuttu myös Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutin väkeä catering- ja autoalalta. Merenrantamiljöö oli sopivan innostava paikka miettiä yhdessä, miten opiskelua pitää kehittää.

– Muutamme koko opetustoimintaamme, joten on tärkeää kuulla asiakkaitamme eli opiskelijoita. Valmistuvilla opiskelijoilla on sopivasti perspektiiviä opintoihinsa, ja saimme heiltä paljon arvokasta tietoa. Kahden päivän parasta antia oli, että saimme yhdessä pysähtyä kuuntelemaan toisiamme, toteaa lehtori Maija-Leena Haapa-alho.

Pohdinnan tuloksena suurtalouskokiksi opiskelevat jaetaan ensi syksynä tiimeihin, joissa he ottavat opintojen alusta lähtien aiempaa enemmän vastuuta työstään ja opinnoistaan. Samassa tiimissä on aina 1-, 2- ja 3-luokkalaisia yhdessä.

Café-tiimi huolehtii kahvilan leivonnaisista ja asiakaspalvelusta. Kokkitiimi toimii ammattikeittiöllä, jonne myös Sähköjänikset laittavat ruokaa tilausruokien ohessa. Gourmet-tiimi valmistaa lisäruokalajeja henkilökunnan ruokalaan ja perehtyy esimeriksi somistukseen.
Mielenkiintoa opintoihin haetaan myös yhteisellä suunnittelulla sekä esimerkiksi erilaisten teemojen ja juhlapyhien kautta.

Enemmän yhteistä toimintaa

Opiskelijat miettivät kehittämisideoita Rymättylässä Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikön eli Tiimiakatemian nuorten innostamina.
Nuorten keskusteluissa nousi esiin selkeä toive, että toimintaa yhdessä opettajien kanssa saisi opinnoissa olla enemmän, esimerkiksi toiminta- ja liikuntapäiviä. Myös luontoon haluttaisiin useammin lähteä valmistamaan ruokaa.


Catering-alan opiskelijat antoivat kaksipäiväisestä reissusta hyvän palautteen.


Opettajat kuuntelivat opiskelijoiden palautetta herkällä korvalla.

– Opiskelijat ovat täällä sanoneet, että he tulivat ammattikouluun nimenomaan tekemään. Teoria pitää siksi tuoda työskentelyn lomassa. Kun opiskelun alussa selvitämme, mikä oppilasta kiinnostaa, voimme auttaa häntä painottamaan opintojaan haluamaansa suuntaan, catering-alan osastonjohtaja Eija Lempinen painotti.

Opettajien omassa sessiossa katsottiin peiliin tosissaan, mutta hymyssä suin. Muutosvastarintaa ei opettajissa ilmennyt, mutta se myönnettiin, että kangistuneista kaavoista on kova poisoppiminen. Hyväksyvää hyrinää synnytti myös ajatus mokien jakamisesta.

– Kehitetään toimintaamme yritysten ja erehdysten kautta. Se pitää meille suoda, että saamme kokeilla ja tehdä virheitäkin. Vain siten voimme todella luoda uutta, Lempinen mietti.


Eija Lempinen (vas.) uskoo vahvasti opetuksen kehittämiseen yhdessä nuorten kanssa.

HOPE parasta 20 vuoteen

Koulutuskuntayhtymän johdon kokeilu- ja kehittämismyönteinen asenne auttaa catering-alaa muutoksessa. Potkua opetuksen kehittämiseen on saatu opettajien yrittäjyyskasvatushanke HOPEsta. Maija-Leena Haapa-alho kehuu HOPE-valmennuksen olevan parasta, mitä hänelle on ammatillisesti tapahtunut 20 vuoden aikana.

– Sain HOPEsta herätyksen, rohkeutta ja uskallusta sekä menetelmiä, joilla opetusta voidaan uudistaa, opetussuunnitelmien kehittämistyöstä vastaava Haapa-alho totesi.

– HOPEn verkostoituminen valtakunnassa on aivan huikeaa. Ennen meilläkin nykerrettiin omassa nurkassamme, mutta nyt verkostoni ovat aivan eri luokkaa kuin ennen.


Maija-Leena Haapa-alho miettii ohjelman kulkua yhdessä Tiimiakatemian Hugo Miskalan ja Satu Hakan kanssa.

~ Hanna

PIRKOn opettajat kipinöivät osuuskuntaintoa

Jaana Hiltunen kirjaa ja Pia Saarinen kuuntelee Soili Ykspetäjän sytyttävää kuvausta osuuskunnan toiminnasta.

PIRKOn opettajat ovat selvästi syttyneet osuuskunta-ajattelulle. Tämä kävi ilmi MiniKipinässä, johon opettajat kokoontuivat Kangasalan toimipisteeseen. Osuuskunnissa nähtiin paljon hyvää:

- Osuuskunta on turvallinen keino aloittaa yrittäjyyteen tutustuminen. Se tuo yrittämisen lähemmäs ja helpommaksi.

- Tieto ja taito karttuvat käytännön töitä tehden.

- Samalla kehittyy sisäinen yrittäjyys eli ajatus, että kaikki mitä teet, on sinua itseäsi varten.

- Omasta työstä saatu palkka tuo motivaatiota.

- Opiskelijat sitoutuvat paremmin.

- Asiakastöitä on helpompi ottaa vastaan, kun osuuskunta ottaa niistä vastuun. Toimitusajatkin saadaan varmasti paremmin pitämään.

- Opiskelijat oppivat ymmärtämään markkinointia ja myyntiä.

- Erityyppiset oppijat voivat ottaa erilaisia tehtäviä. Taitavammat saavat kaipaamaansa lisähaastetta.

- Yrityslähtöinen opiskelu valmentaa todelliseen elämään.


Opettajat kävivät valmennusringissä tiivistä keskustelua.

Pitkästä myönteisten asioiden listasta huolimatta opettajien dialogi ei ollut mitään hymistelyä. Esiin nostettiin reippaasti kysymyksiä, joita haluttiin vielä perinpohjaisesti pohtia. Esimerkiksi opettajien rooli valmentajina askarrutti. ”Asettaa isot vaatimukset ohjaajan taidoille, jos toinen kysyy InDesign -ohjelmasta ja toinen ompelee saumaa.”

– Talo on täynnä osaavia opettajia, jotka toimivat valmentajina. Kyse ei silti ole siitä, että opettajilla teetettäisiin lisää tai ylimääräistä työtä. Osa opinnoista vain suoritetaan osuuskunnissa asiakastöinä. Laskutus on osuuskunnan vastuulla, joten se jää pois opettajilta, rauhoitteli Marjo Karikivi Taitokatu-hankkeesta.

Huolta herätti myös se, että nuoret eivät osaisi ottaa töitä vastaan osuuskunnalle vaan lupaavat liikaa. Tätä voidaan ehkäistä sillä, että ensimmäisissä projekteissa opettajat valmentavat enemmän. Monissa tilanteissa toimintaa auttaa, kun ne sovitaan valmiiksi ja kirjataan osuuskunnan pelisääntöihin.
Valmentaja Niina Leinonen HOPEsta korosti opettajille, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa organisoida osuuskuntaa. Jokainen paikkakunta ja jokainen yksikkö saa ja joutuu tekemään sen omista lähtökohdistaan.

– Osuuskunnan kehittäminen on jatkuvaa. Kaikki lähtee siitä, että kokeillaan järkevästi suunnitellen ja saadaan siitä kokemus, jota selvitetään ja josta opitaan.

Osuuskuntasuunnitelmat ovat Lempäälän ja Kangasalan toimipisteissä jo melko pitkällä. PIRKOn johto on nyt näyttänyt vihreää valoa sellaiselle osuuskuntamallille, jossa kerrytetään opintoviikkoja koulupäivän aikana opettajien valmennuksessa. Tällöin osuuskunnan ei tarvitse maksaa vuokraa tiloista eikä laitteista.

Myöhemmin on tarkoitus edetä kakkosvaiheeseen, jolloin osuuskuntaan liittyvät opiskelijat voivat kesällä sekä kouluaikana iltaisin ja viikonloppuisin tehdä siellä omia asiakastöitään ja tienata rahaa itselleen. Tällainen osuuskunta maksaa tiloista ja laitteista vuokraa kuntayhtymälle.

Opiskelijoille tietoa hauskanpidon ohessa



Samaan aikaan, kun opettajat kävivät dialogia, innostettiin opiskelijoita salissa. Monkey Business Jyväskylästä veti opiskelijoille rennon aamupäivän, jossa hauskanpidon joukossa välitettiin osuuskuntayrittäjien kokemuksia. Erilainen tapa oppia näytti hämmentävän joukkoa, mutta jätti varmasti asioita tehokkaasti mieleen itämään. Niinhän se on, että välillä pitää tulla kunnolla ravistelluksi, jotta lämpiää luomaan uutta…

Tsemppiä osuuskunnan synnyttämiseen!

~ Hanna


Oppilaiden toimivaa parityöskentelyä.




Rehtorin johdolla käydyssä "Ootko fiksumpi kuin yrittäjä?" -kilpailussa mittelivät Kangasalan ja Lempäälän joukkueet yrittäjätietämyksellään. Vastauksissa piti tietää mm. yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia, millä alalla erityisesti kaivataan nyt uusia yrittäjiä (vastaus: kaikilla aloilla) ja mitä 6-vuotias Arttu arveli monopolin olevan. Vuoroin olivat peukut pystyssä tai alaspäin, arvailtiin vastauksia videokysymyksiin, tunnistettiin yritysten logoja ja kerättiin pisteitä... tiukkaakin tiukemman kisan voitti Lempäälän joukkue (kuvassa kauempana istuva tiimi). Onnea tietäjille!